Vesihiontaa ja huimia tilanteita

Maanantaina Vette otettiin maalauskammiosta oppilaiden perjantai-illan huuman ansiosta yllättäen jo eristevärissään.
Ville ja Toni siis olivat olleet viiteen asti perjantaina ja saaneet Corveten eristevärin ruiskutettua pintaan. Eristeväri on erittäin tärkeätä saada vielä tässäkin vaiheessa korin suojaksi, sillä kuidulle hiotut kohdat voivat alkaa reagoimaan lämpötilanvaihteluissa myöhemmin. Uunitimme varmuuden vuoksi kolme tuntia vielä maanantaina koria, jotta voisimme todeta mahdolliset ongelmakohdat ennen pintamaalin ruiskuttamista.
Maanantai.jpg
Pinta alkaa jo muistuttaa oikeita muotoja lähes joka paikasta...

ovetepoksi.jpg
Ovetkin saivat maanantaina epoksipinnan

Toisaalla konepeiton muodot alkavat hahmottua, sillä Hedda ja Lotta ovat saaneet kittaukset viimeistelyvaiheeseen. Konepeiton korotuksen muodot olivat sanalla sanoen haastavat, sillä kaarevuudet ja pokkauksen häivyttäminen perää kohti olivat erittäin vaikeita tehdä. Käytimme apuna kumilastaa sekä kitin levittämisessä että hionnassa.
lottakittaa.jpg
Lotta hakee kaarevia linjoja konepeiton takaosaan.

kittikohta.jpg
Kuvassa ympyröity kohta oli lopuksi haastavin, pokkaus häipyy kaarevaksi muodoksi taaksepäin mentäessä.

Epoksipinnoitetta käytettiin yhtenä hiomavärikerroksena, ja se hiottiin hiomatukia apuna käyttäen maanantaina korista sileäksi, joten oppilaat pääsivät taas tiistaina yllättäen suojauspuuhiin.

marikasuojaa.jpg
Marika ja Ville suojaavat Vetteä, mutinan määrästä päätellen suojausta on tullut harjoiteltua riittävästi tämän projektin yhteydessä..

valot.jpg
Tiistai-iltapäivä, oppilaat ovat päässeet tunti sitten koulusta...
Ville, Marika ja Toni olivat sitä mieltä että suojataan sitten loppuun asti kun aloitettiin... Hallista on valot sammutettu mutta maalaamossa valot vielä loistavat. Toivotaan että potentiaaliset työnantajatkin selailevat tätä sivustoa, sillä nyt alkaa työmoraali olla kohdallaan kolmikolla... ehkä joskus vähän liikaakin...

Keskiviikkona kaikki ei mennytkään ihan putkeen, sillä olin harmillisesti päättänyt siivota työpöytäni maanantaina, ja heittelin kaikki turhan näköiset liput ja laput roskikseen, yhdessäkin luki että Carousel red 990, mihinkähän tätäkin sävyä on tarvittu... No keskiviikkona muistinkin että Monaco Orange, alkuperäinen Vetten väri olikin jollakin muulla nimellä mitä en sitten saanut mieleeni vaikka oppilaat sitä kovinkin vaativasti toivoivat. Soitto taas Veinille SP-Automaaliin, ja hetken päästä sävy selvisi uudelleen. Kommellusten ja pienten viivästysten jälkeen Corvette sai kuin saikin hiomavärin ylleen vasta puolen päivän aikaan. Palasimme tauolta puolilta päivin ja ensimmäinen pieni takaisku tuli kun huomasin paikkamaalatun tankin, jonka Hanna oli hienosti paikkamaalannut. moottoripyörän tankki oli selkeästi pudonnut lattialle lommoista ja naarmuista päätellen. Kiristelin hieman hampaitani, mutta vahinkoja sattuu, joten laitoimme paikkamaalaustyöt alulle.(lopullinen syy löytyi itsestäni, olin antanut vaillinnaiset ohjeet tankin siirtämiseen maalauskammiosta, ja ripustukset olivat pettäneet siirtovaiheessa.)

Kun näistä oli selvitty, kuului vaimea kolahdus hallin puolelta, ja toinen Corvetten ovi oli pudonnut telineeltä lattialle... Vanha maalareiden kirjoittamaton laki, se korjaa joka valuttaa sopii tähänkin. Fellmanin Toni sai pienen lisäharjoitustyön oven korjausessa, vahiko mikä vahinko. Alan kohta itsekin uskoa tämän auton hieman mystiseen luonteeseen, sillä niin outoja onnettomuuksia tässä on tullut eteen.
Fellmankittaa.jpg
Tässä vaiheessa jo vähän hymyilyttääkin. Kuva Marikan blogista

tonix2.jpg
Tonit viimeistelemässä konepeittoa epoksipinnoitteen jälkeen.

Veini.jpg
Hiomavärin ruiskuttamisen jälkeen Veini Pirttilahti SP-Automaaleista näyttää kittihuokosta... Veiniltä on saatu hyvää palvelua ja nopeita tietoja kun on tarvittu, joten sallittakoon tämä häneltä:-)

hiontaataas.jpg
Auto keskiviikkoiltapäivällä vihdoin hiomavärissä...

vesihiontaa.jpg
Vesihionta aloitettiin heti torstaina kuivahionnan jälkeen. Huokoset kitattiin suoraan hiomavärin päälle, seuraava maalikerros on sitten jo pintamaalia.

Vesihionnasta sen verran, että nykyisin monet maalaamot suorittavat maalaukset ilman vesihiontaa kuivana, koska se nopeuttaa työtä kovasti. Itse suosin vähänkin paremmissa kohteissa vesihiontaa, koska valon kuvajainen auton märästä pinnasta paljastaa hiontavaiheessa mahdolliset kittausvirheet. Autoon on ennen hiontaa sivelty vaaleanharmaan hiomavärin päälle tarkastusväriä, joka on puuterimainen musta hiilipohjainen jauhe siveltävässä muodossa.

veshiontaa.jpg
Riittävästi tekijöitä, niin hiontakin sujuu vauhdikkaasti.

konemuovivalmista.jpg
Konemuovin muodot käyvät ilmi tästä kuvasta aika hyvin. Tämän jälkeen vielä pehmennetään muotoja hiomalla, mutta perusmuodot ovat jo kohdallaan.

muotoa.jpg
Vielä lähikuva korotuksen muodoista...

kasattuna.jpg
Auto odottamassa raidoitusta maanantaita varten. Konepeitto ja targapalat laitettiin paikalleen jotta raidoitus voidaan aloittaa.

vesihiojat.jpg
Ville ja Toni päättivät vielä hioa ovet valmiiksi maanantaita varten, tosin tajusivat lähteä viikonlopun viettoon jo kolmelta tällä kertaa...

Kävin hakemassa vielä viikon lopuksi messuosastomme maton, eli hopeisen pressun Riihimäen RTV:stä. Ensi viikolla pääsemme raidottamaan autoa ja suunnittelemme osastoa 1:1 hallissa. Loppuun lisään vielä kuvan Roosa Hahkalan aprillivärityksestä Corvetteen, onneksi tämä ei toteudu ainakaan tällä kertaa...
Corvette.jpg
Tästä jo aiheutuisi vähän sydämentykytyksiä, ainakin Kimille...

Jari Välkkynen,
opettaja
Koulutuskeskus Tavastia