Opettajan näkökulma somesta opetuksen tukena

Esitän omia näkemyksiäni some-tekniikoiden käytöstä opettamisen tukena tällä sivulla. Näkemyksien tueksi ei ole tutkimustietoa vaan osa on ns. mutu-tunnetta tai käytännössä kokeiltua.

Päivitetty 13.3.2012
Päivitetty 4.12.2011
Sivu luotu 23.4.2011
Jari Välkkynen
Pintakilta, opettajan ajatuksia
https://docs.google.com/presentation/d/1R25MeOL0Vb4GB_pyhJ3lEQscnej3KgxbkHqTTB-ibBQ/htmlpresent



Meillä pintakäsittelyssä on perinteisesti pyritty projektien ja vertaisoppimisen avulla opettamaan jo lähes 7 vuoden ajan. Projektit luovat yleensä oppilaille yhteishengen.

Bemari.jpg
Bemari "tuunattiin" uutena 2005
lakkaajat.jpg
Valkohaalariset oppilaat ovat velvollisia tarvittaessa toimimaan opettajan apuna, opastaen nuorempiaan. Meillä valkoiset haalarit ansaitaan omalla työllä ja ne viestittävät oppilaan edenneen ammattiurallaan...

Sosiaalisen median käytön aloittaminen opetuksen tukena oli helpompaa, koska oppilaamme ovat valmiiksi tottuneet yhteisölliseen tekemiseen. Olen käyttänyt aikaisemmin koulun Moodlea kovin samantyyppisesti; opetusmateriaalit olivat moodleen tallennettuina, projektiemme seuranta on pyritty laittamaan kaikkien näkyville joko koulun omille sivuille tai oman yritykseni sivuille.

Mitä raja-arvoja somen käyttöönotto vaatii

Tärkein arvo on opettajan oma motivaatio some-tekniikan soveltamiseen omassa työssään.
Opettajan tulee osata tietokoneen perusohjelmien käyttäminen ja olla valmis myös oppilaille niitä opettamaan, vaikka oma substanssi ei sitä vaatisikaan.(Usein olen itsekin oppinut opetustilanteessa oppilailtani ohjelmien ja yhteisöpalvelujen käyttöä, mobiililaitteista puhumattakaan...) Opettajan tulee luopua jalustastaan ja rehellisesti kertoa oppilalle että samassa veneessä ollaan somen suhteen, jos näin on. Tällöin oppilaan rooli mahdollisesti opettajansa neuvonantajana mobiilaitteen tai nettipalvelun suhteen vahvistaa kokemukseni perusteella opiskelijan motivaatiota myös substanssin oppimisessa.

Opettajalla pitää olla riittävä, positiivinen auktoriteetti oppilaiden joukossa, jos haluaa saada oppilaat mukaan vapaaehtoisesti. Korostan oman substanssin suvereenia hallintaa, sillä ilman riittävää arvostusta oppilaiden taholta on turha yrittääkään some-tekniikoiden käyttöön ottamista.
opetusta.jpg
Oma substanssi pitää pystyä toteen näyttämään viimeistään silloin kun oppilailla on todellinen tarve opetuksen suhteen. Kuvassa opetetaan kaarevien, siis vaikeiden muotojen viimeistelykittausta.

Somen käyttöön ottaminen vaatii kiinteätä yhteistyötä saman opintokokonaisuuden kaikilta opettajilta. Meillä on ns. yhteishuoltajuus, eli lähin opettaja auttaa työsalissa opiskelijaa vastaamalla hänen kysymyksiinsä riippumatta siitä kuuluuko ko. opiskelija opettajan omaan ryhmään. Somen vapaaehtoinen käyttäminen hajoittaa ryhmäjakoakin, sillä mielestämme vapaaehtoisuus ei saa rajautua opintoryhmien mukaan vaan some-työkalujen pitää olla avoimesti koko opiskelijajoukon käytettävissä.

Yrittäjämäinen asenne ja tiimihenkisyys itsessään luovat motivoituneen ja opiskelua tukevan ilmapiirin. Jos edellä mainitut ominaisuudet puuttuvat opettajilta, opettaminen oppilaille on erittäin vaikeaa. Oppilaiden aktivoiminen some-työkalujen käyttämiseen on erittäin haastavaa ilman omaa "heittäytymistä". Opettajan tulee olla itse innokkaasti mukana ja kannustaa oppilaita omalla esimerkillään.

Opettajalla tulee kuitenkin opetuksen sisällön suhteen olla ns. jalat maassa, some ei todellakaan mullista tai muuta perusopetustyötä mihinkään. Opetuksen tavoitteet ja sisältö ovat samat kuin ilman somea, opetukseen käytettävät välineet ja opetuksen muoto muuttuvat hieman. Pintakillan kautta saatu positiivinen noste opiskelijoiden motivaatioon perustuu suurelta osin oppilaiden vapaaehtoisuuteen sosiaalisen median käytössä. Moni sellainenkin oppilas, joka ei ole aikasemmin blogeista perustanut, on vertaistuen myötä alkanut hieman aktivoitumaan.

Olen opettajana pyrkinyt luomaan kannustavan ilmapiirin blogien kautta tapahtuvaan opiskeluun sosiaalisen median opetustuntien avulla. Oppilas on voinut itse päättää tekeekö viimeisen tunnin tehtävät blogiin kotona vai jatkaako opiskelua työsalissa normaalin aikataulun mukaan.

Pintakilta-toimintaan on lähtenyt mukaan Pirkon automaalarilinja Tampereelta opettajansa Hannu Waltzerin johdolla. Tavoitteena on saada samantyyliset oppimisympäristöt molempiin kouluihin blogeineen ja wikeineen. Teemme jo nyt tiivistä yhteistyötä koulujen välillä, mm. opettaja- ja oppilasvaihtoa.
opetustilanne.jpg
Kuvassa Pirkon opiskelijoita opettajansa Hannu Waltzerin kanssa tutustumassa erikoismaalauksen välineisiin.

Pintakilta-toiminnan tulevaisuusnäkymiä; Kiltakoulut-projekti starttaa mahdollisesti ensi syksynä.

Toimintaa olisi tarkoitus jatkaa uuden hankkeen voimin jos rahoitus saadaan kuntoon. Kiltakoulut.fi domain on varattu ja Koulutuskeskus Tavastian puolesta uutta projektia tulee luotsaamaan KroyTroy- projektin projektipäällikkö Anu Konkarikoski. Kiltakoulut-projektin päätavoite on levittää Pintakilta-opetusmenetelmiä muille toisen asteen ammattialoille. Toisena alkavan hankkeen päätoimijana tulee olemaan Keijo Hakala, HAMK:n opettajakoulutusen opettaja jonka tehtäväksi muotoutuisi opettajien ohjaaminen hankkeen hengen mukaiseen toimintaan. Mukaan kumppaneiksi ovat ilmoittautuneet jo tässä vaiheessa Pirko Tampereelta, Salosta SSKKY, InnoOmnia Espoosta sekä OSAO/Nappiparisto Oulusta. Pyrimme ottamaan oppimisympäristöhankkeiden parhaat käytänteet arkikäyttöön Kiltakoulut-projektissa.

"Kiltakoulut.fi hankkeen tavoitteena on luoda eri ammattialoille soveltuvia sosiaalisen median palveluja hyödyntävä pedagoginen malli, jossa yhdistyvät opiskelijakeskeisyys ja vertaisoppiminen, läpinäkyvä yhteisöllisen tiedon jakaminen ja vertaiskehittäminen sekä opiskelijaa kunnioittava ja yrittäjämäinen asenne opetukseen ja opiskeluun."


JV12Kaavio.png
Kuvassa perusperiaatteita tulevan Kiltakoulut-projektin kehittämisen pohjaksi.